Muut

Jouluterveiset Anulta Kainuusta!

Uskoisitko, että viikon päästä on jo jouluaatto?
Ollaanko siellä jo valmiita jouluun?

Me ei olla, mutta silti on aikaa pysähtyä ja lukea jouluterveiset Anulta Kainuusta.

22-vuotiaan Anun perheeseen kuuluu Sirkka-äiti (57), Jani-veli (33), Sirpa-siskopuoli (39) ja Nappi-borderterrieri (8). Anu ja Sirkka-äiti asuvat Kainuussa Paltamon pitäjän Hakasuolla. Anulla on oma asunto asumisyksiköstä, mutta hän viihtyy paljon paremmin äitinsä luona.

Vain kahden viikon ikäisenä Anu sai ensimmäiset epileptiset kohtauksensa, ja vanhemmat kyyditsivät hänet kiireesti sairaalaan. Aluksi kohtausten syyksi epäiltiin virusta, mutta myöhemmin aivokuvauksista selvisi, että Anulla oli ollut kaksi aivoinfarktia. Epilepsian lisäksi aivoinfarteista johtui Anun kokema vasemmanpuoleinen jäykkähalvaus.

Epilepsiaa ei saatu kuriin epilepsian peruslääkityksillä, minkä vuoksi hänellä jouduttiin aloittamaan hyvin rankka lääkitys. Lääkityksen seurauksena Anu menetti kaiken lihastonuksen. Ensimmäisen lääkkeen jälkeen Sirkka-äiti piteli aivan velttoa Anua sylissään.

“Mutta siitä eteenpäin on menty, paljon yhdessä koettu. Onneksi lääkityksestä on nyt päästy eroon, vuonna 2013, jota ennen Anu oli ollut jo kohtaukseton jonkin aikaa,” Sirkka-äiti kertoo.

Anulla on lievä kehitysvamma. Anu ajaa itse sähköpyörätuolia, sillä hänen oikea kätensä toimii. Hän pystyy varaamaan jaloilleen, mutta ei yksin ilman tukea pysty seisomaan. Anu tarvitsee apua kaikessa arjen toiminnoissa niin pukemisessa kuin hygienia-asioissa. Kun hänelle on annosteltu ruoka lautaselle, hän syö sen itse. Anu puhuu, vaikkakin hänellä kuin sarjakuvien japanilaisilla on r-kirjain hukkunut jonnekin!

Anu on hyvin näppärä tietokoneella.
“Hän käyttää Googlea paljon paremmin kuin minä!” Sirkka-äitiä naurattaa.

Tietokoneella Anu kuuntelee musiikkia Youtubesta sekä pelaa pelejä, kuten pokemonia, digimonia, yokaita… Hän on erittäin taitava piirtäjä tietokoneen Paint-ohjelmalla kuin kynillä, joskin hän mieluiten piirtää tietokoneella. Anua kiinnostaa piirtää erilaisia hahmoja. Ihmiset hän korvaa kärpäsillä, hevosilla, itikoilla tai koirilla, sillä omien sanojensa mukaan “ihmisiä on vaikea piirtää”. Piirroksista käy hyvin selväksi mitä niissä on tapahtunut. “Niistä voisi tehdä päiväkirjan,” Sirkka-äiti tuumii. Kirjoittaminen ja sanojen muistaminen on Anulle vaikeaa, kuten myös lukeminen. Neurologi on aikanaan sanonut, että Anun lukiessa lauseen ei hän enää lauseen lopussa muista, mikä oli lauseen eka sana.

Anun piirros äidistä ja itsestään lempipuuhissaan!

Anun terapioihin kuuluvat allas-, permanto- ja ratsastusterapiat. Avustajatunnit ovat kiistan alla olleet jo vuoden verran, joten allasterapia on ollut nyt vähäistä.

Sirkka sanoo surullisena: “Oma sairauteni, syöpä, vie voimat mun käsistä. Minusta ei ole paljoa apua altaalla.”

Anu nauttii ratsastuksesta ja hevosien hoidosta. Anulla on ollut sama jumppaaja aina 5 kuukauden iästä lähtien, ja Anulle jumppaaminen onkin hyvin mielestä puuhaa! Jumppasessiot ovat pitkän hoitosuhteen vuoksi kuin tutun luona kylässä käynti, siinä vaihdetaan kuulumiset aina samalla. Anu kertoilee itse, mitä missä ja milloin on tehty mitäkin.

Sirkka ei ole enää töissä. Hän kokee vaikeaksi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, sillä hänellä on syöpä. “Kuka syöpäläistä palkkaisi, kun ei tiedä miten pitkään olen edes pystyvä työhön?” Sirkka murehtii, ja hetken ajatukset kääntyvät rahan niukkuuteen. Sitten ilme valaistuu, kun ryhdytään miettimään joulua.

Joulun tuo se kiireetön tunnelma ja jouluiseksi koristeltu koti. Muovista joulukuusta on lyhennetty niin, että se mahtuu pöydälle. Kuusi koristellaan Anun itsetekemillä koristeilla. Ikkunoihin laitetaan värivalot, jotka saavat palaa koko joulunajan. Viritellään tuli uuniin ja kynttilöihin…

Joulupöydästä löytyy mahdollisuuksien mukaan porkkana-maksalaatikkoa, paljon kurkku, punajuuri ja sipulisekoitusta, suolalohta, nyrkkirieskaa, voita, riisipuuroa ja lämminsavupaistina poroa.

Anun mielestä joulussa parasta on piparit ja piparitalo, joka on joka vuosi erilainen, joulutortut, ruoka, piparintuoksu ja kynttilät.

Joulupukilta Anu on tänä vuonna toivonut kaulakorua, pokemon-pelejä sekä joulunrauhaa ilman kiirettä. Sitä, että hän saa nukkua pitkään ja valvoa myöhään.

Näihin sanoihin,

Anu, Sirkka ja muu poppoo toivottavat oikein lämmintä ja kiireetöntä joulua sekä turvallista uutta vuotta 2018!


Jouluterveiset Anulta Kainuusta – postaus on osa Meriannen joulukalenteria, jonka jokaisesta luukusta löytyy erilainen perhe.

Aikaisemmista luukuista on tähän mennessä paljastunut

  1. luukku: sydänlapsi Minka ja äitinsä Sarita
  2. luukku: Rivieralla asuva Tuuli-Maaria ja hänen perheensä 
  3. luukku: Syöpään sairastunut Axu Ähtäristä 
  4. luukku: Itävallassa asuva Ilona 
  5. luukku: Konsta-poika Naantalista 
  6. luukku: Irlannissa asuvat Murphyt
  7. luukku: Toisenlaiset äidit” – Mari ja Väinö
  8. luukku: Unkarissa asuva Sanna ja hänen perheensä
  9. luukku: Janika Kangasalalta
  10. luukku: Ranskassa asuva Oona 
  11. luukku: Keravalainen Aleksi
  12. luukku: Sannan perhe Englannista 
  13. luukku: INCL:ää sairastava Vilja Kaakkois-Suomesta 
  14. luukku: Kahden maan kansalainen Pirre Sveitsistä
  15. luukku: Cp-vammainen Maunu Lahdesta
  16. luukku: Namibiassa asuva Aino-Maaria perheineen

Kenenkähän perheeseen pääsemme tutustumaan taas huomenna kello 07:00? 

Tagged , , , ,

3 thoughts on “Jouluterveiset Anulta Kainuusta!

  1. Aivan mahtava tuo piirustus! Parhainta joulua Kainuuseen! Onpa mielenkiintoinen tämä joulukalenteri. Minulta onkin mennyt tämä ihan ohi. Pääsen lukemaan monta luukkua putkeen.

Leave a Reply