Anna on 21 kuukautta eli vuoden ja yhdeksän kuukautta vanha. Hän osaa ja ymmärtää jo paljon. Hän tietää, mitä lusikalla ja haarukalla kuuluisi tehdä, mutta syö mieluiten käsin. Hän osaa hyppiä tasajalkaa ja juosta todella lujaa! Hän osaa nousta rappuset niin ylös kuin laskeutua ne alas. Jos rappuset ovat liian jyrkät Annalle, hän vinkaisee avun perään ja ojentaa kätensä. Hän…
Month: September 2017
Tuomitsetko sinäkin raskaana olevan tupakoitsijan?
Raskaana olevan tupakointia tuomitaan hyvin avoimesti. Siinähän tupakoinnin haitat eivät jää enää pelkästään äidin kehoon, vaan äidin välityksellä menevät suoraan vielä syntymättömään vauvaan. “Mä tuomitsen täysin. Jos lapsen päättää pitää, niin tupakat lentäköön saman päätöksen mukana roskiin.” “Mä en tiedä mitään ällöttävämpää, kuin raskaana oleva nainen tupakalla.” Kakspluskin on kirjoittanut raskausajan tupakoinnista, muun muassa täällä siitä, kuinka keskenmenon riski on suurempi…
Viikon kiitollisuus #3: Lautapelejä ja kierrätystä
Onko muita, jotka vajoavat synkkyyteen kesän häviämisen myötä? Kun se kauan odotettu kesä kuolee silmien edessä, puun lehdet tippuvat, kauniin ruskan jälkeen maailma tummuu. Samalla mieli. Väsyttää, kun herätyskellon soidessa ei enää aurinko paistakaan, vaan ulkoa tervehtii synkkä pimeys. Minä päätin pitää kiitollisuuslokia, ihan vain omaksi ilokseni sekä teidän kiusaksi ja inspiraatioksi. Että valonmäärän vähetessä ei kuitenkaan ilo arjesta häviä…
Q&A: Mitä töitä tekisin, jos en olisi omaishoitaja?
Te kysyitte, ja minä olen vastannut niin videolla kuin kirjoittamallakin. Nyt olisi sitten niiden viimeisten kysymysten aika saada vastauksensa. Valmis tai ei, täältä tulee! Kerro parhaasta kaveristasi ? Minun paras ystäväni on tuo parrakas kaveri, joka ottaa vastaan minun äksyilyni ja on silti tässä. Jonka kanssa ollaan koettu niin paljon, joka pystyy täysin ymmärtämään minun arkeni hektisyyden ja stressitasot, koska…
Kirjoita vain: Samurai ja raukeaa rakkautta
“Dan?” hihkaisin sohvan pohjalta. Dan istui keittiön pöydän ääressä, vain huoneen toisella puolella. Näpersi jotain tietokoneellaan. Lapsistamme pienin oli jo nukkumassa sekä edelleen antibioottikuurilla oleva potilaamme oli nukahtamaisillaan sängyssään. “Laitetaanko jotain Netfliksistä pyörimään?” “Mitä sieltä?” “En minä tiedä. Jotain uutta. Blogin lukijat ehdotti paria sarjaa…” “No kokeillaan.” Kävin blogin Facebook-sivulla käytyä keskustelua lävitse ja lisäilin uusia sarjoja meidän listalle. Samalla…
Blogin lukijalta: Miksi luen Meriannen blogia?
Se tarina on aika tavallinen. Löysin blogin joskus kun etsin jotain erityislapsijuttua. Luin blogia muutaman viestin ja tykkäsin kirjoitustyylistä. Luin kaiken alusta asti ja olin ihan koukussa! Aluksi olin vain lukija, mutta myöhemmin ystävystyin Maijun kanssa blogin ulkopuolellakin, sillä meillä selvästi on sielujen sympatiaa. Joskus tuttavuutemme alkuaikoina hän kysyi minulta mahdammeko tuntea jostakin, kun osasin tulkita hänen tunteitaan ja ajatuksiaan…
Miten luoda unohtumattomia lapsuusmuistoja?
Tiedättehän, minun arkeni on lasteni lapsuus. Onko mitään pysäyttävämpää ajatusta kuin tuo? Onko mitään, mikä luo enemmän paineita? Miten luon heille niitä ihania lapsuusmuistoja, joita he sitten muistelevat itse aikuisena äitiä ikävöiden? Olen ottanut selkeän reseptin käyttöön tavallinen ja arkipäiväinen asia + ripaus yllätyksellisyyttä + vanhempien huomiota ja toivonut parasta. Tuloksena on talossa raikunut nauru, kun taaperoni on juossut koiran lailla…
Jeans for Genes Day | Farkut Geeni-päivänä
One of the many joys of raising a child with Special Needs is the other parents you get to meet. Parents that have struggled with the same things you have, had the same doubts, moments of triumph and setbacks. But no matter what, they are always there to talk to. There’s almost like an unspoken bond between the parents of…
Viikon kiitollisuus #2: Ei pulaa auttavista käsistä
Onko muita, jotka vajoavat synkkyyteen kesän häviämisen myötä? Kun se kauan odotettu kesä kuolee silmien edessä, puun lehdet tippuvat, kauniin ruskan jälkeen maailma tummuu. Samalla mieli. Väsyttää, kun herätyskellon soidessa ei enää aurinko paistakaan, vaan ulkoa tervehtii synkkä pimeys. Minä päätin pitää kiitollisuuslokia, ihan vain omaksi ilokseni sekä teidän kiusaksi ja inspiraatioksi. Että valonmäärän vähetessä ei kuitenkaan ilo arjesta häviä…
Kirjoita vain: Riitelevät äiti ja isi
“Sitähän minä just sanoin!” “Etkä, kun sinä sanoit…” “Ei, kun minä sanoin näin, ja sinä olit ..” “Ei, kun tarkoitin…” “Kun homman nimi on just se, että me ollaan tästä samaa mieltä!” Kun silloin joskus toimemme sopivat yhteen kuin palapelin vierekkäiset palat, nyt en ole varma puhummeko enää edes samaa kieltä. On tilanteita, joista olen poistunut rauhoittumaan toiseen huoneeseen vain…