Perhe-elämä

Olen pahoillani, Dan.

Ei siinä tosiaan kauaa kestänyt. Kyllähän minä sen tavallaan arvasin, että näin siinä tulisi käymään, mutta tilanteen ollessa päällä sitä ei aina jaksa vetää ensin henkeä ja laskea vähintään kymmeneen. Eli se ihan turhanpäiväinen rähinä. Puolin ja toisin. Minä puhisen, murisen ja mökötän, Dan livauttaa sanoa jotain ilkeämmin väsymyksestään johtuen. Southamptonissa tilanne oli toinen, jaksoimme toisiamme paremmin ja huolehtia toinen…

Lue lisää

Perhe-elämä

Sairaalaseikkailumme käänteitä

Kuuntelen kuivausrummun pörräystä ja Annan tasaisen unista hengitystä. Keittiössä pyykkikone rummuttaa vielä viimeistä lastillista pyykkiä. Omat varpaani tuntuvat lämpimiltä meidän sängyn peiton alla. Oi KYLLÄ! Minä ja Anna olemme kotona! Mikä riemu olikaan tulla puhtaaseen kotiin, mistä naapurimme sekä ystävämme Hanlon olivat huolehtineet.. Tyhjentää sairaalalaukut, laittaa pyykit koneeseen ja tyhjentää Annan vaatekaappi kaikista liian pienistä vaatteista. Juoda kunnon kahvia ja…

Lue lisää

Perhe-elämä

My 3-year-old daughter is a junkie

Crack? Weed? Heroin? Meth? LSD? Luckily, none of those. Her choice of drug is morphine and midazolam. Elsa, who was admitted to intensive care with pneumonia and influenza A, has been doing the labour of breathing herself since Friday evening. So for a week now! She breaths with the help of nasal prongs, that give her extra oxygen. She’s doing…

Lue lisää

Perhe-elämä

Tunteiden käsittely jo sairaalalla

Yleensä tytärtäni hoitaessani sairaalalla minä olen kunnossa. Pidän itseni kiireisenä. En anna itseni tuntea mitään. Teen näin pitääkseni itseni toimintakykyisenä. Mutta jokaisella kerralla saapuessani potilaan kanssa kotiin, kun kaiken pitäisi olla hyvin, minä romahdan. Ne sisälle lukitsemani tunteet ryöppyävät pintaan ja vievät minut sängynpohjalle. Raivokkaat, repivät tunteet hajottavat minut pirstaleiksi. Itken sitä mitä olisi voinut tapahtua. Itken sitä, mitä tapahtui.…

Lue lisää

Perhe-elämä

Elsan vointi sairaalassa nyt

Minä.. Me.. Olemme ihan sanattomia. Kiitos tuntuu liian laimealta sanalta, se ei kuvaa sitä suurta kiitollisuutta, mitä koemme juuri nyt. Kaikki lupaukset lähetettävistä korteista ja meillepäin lähetetyt rahasummatkin.. Ihan käsittämättömän ihanaa, miten paljon te haluatte oikeasti auttaa meitä. Kiitos. Olette jo poistaneet rahahuolemme, ja vielä entistä enemmän vahvistaneet sitä uskomattoman lämmittävää tunnetta siitä, että me emme ole yksin. Että maailmassa…

Lue lisää

Muut, Perhe-elämä

Haluaisitko sinä auttaa meitä sairaala-arjessa?

En voi edes sanoin kuvailla, miten upeaa on ollut saada teiltä kaikilta näin paljon viestejä ja kommentteja eri sosiaalisen median kanavien kautta. Niin paljon parantavia ajatuksia, huolta ja tukea on lähetetty tähän suuntaan.. Olen niin kiitollinen. Ulkosuomalaisena olo on joskus vähän orpo, eritoten tällaisessa kriisitilanteessa, kun oma perhe ja ne ”vanhimmat” ystävät asuvat niin kaukana.. Jokainen teidän viestinne on vahvistanut…

Lue lisää

Perhe-elämä

Hetkessä elämisen kipu

Miten helppoa sitä onkaan istua sairaalapedin vieressä, pidellä lasta kädestä, katsella hänen untaan ja kuitenkin ajatella ihan kaikkea muuta? Sitä, mitä pitää seuraavaksi tehdä. Pestä Annan pullot, missä vaiheessa illallinen, mitä illalliseksi, pitääkö käydä kaupassa. Tuijottaa lukuisia näyttöpäätteitä tyttären ympärillä, katsella muuttuvia numeroita, opetella tietämään mitä mikäkin tarkoittaa. Kysellä jokaisen lääkkeen käyttötarkoituksen, mikä niiden antamisen suunnitelma on, mikä paranemisen ennuste…

Lue lisää

Perhe-elämä

Elsa on hengityslaitteessa teho-osastolla

Meillä on nyt suuren suuri hätä. Elsahan on ollut jo pidempään kipeänä, ja viikonloppuna uskoimme näkevämme jo pieniä tervehtymisen merkkejä. Hän oli hyvin unelias, mutta me olimme toiveikkaita – kuume pysyi kurissa kuumelääkkeillä, hän oli levollisempi, jopa hymyili silloin tällöin meille silloin kun heräsi hetkeksi. Maanantaina kuume nousi kattoon ja yli. Kiikutin hänet pikaisesti aivan meidän nurkan takana olevaan terveyskeskukseen.…

Lue lisää