Perhe-elämä, Raskaus

Hän on täällä.

Olen ajatellut olevani hyvä tuottamaan sanoja mustalla valkoiselle. Kirjailemaan tunteet ja tapahtumat ylös, tuomaan lukijan mukaan tilanteeseen oikein kädestä pitäen.

Nyt olen pyöritellyt sanoja ympäri, laittanut niitä eri järjestykseen, muotoillut lauseita mielessäni. Niin paljon haluaisin ilmaista, mutta mistä kohtaa aloittaa? Mitä kaikkea sanoa, missä järjestyksessä – ja kun simppeli totuus on, että sanat eivät vain riitä. Mitenkään, millään kielellä, kuvaamaan tätä kaikkea.

Onnea, iloa, haikeutta, tukahduttavaa heräämistä kahteen niin erilaiseen alkuun.. Ihailua, suojelunhalua, koko maailman pysähtymistä. Kipuilevaa onnellisuutta.

blogsisters

Olen äiti kahdelle niin täydelliselle tytölle.

Tytöille, joista toinen on opettanut minua nauttimaan jokaisesta kuluvasta hetkestä ja päivästä sellaisenaan, ja siten arvostamaan elämää. Hän on auttanut minua ymmärtämään, ettei elämän voi olettaa seuraavan tekemiäni suunnitelmia kirjaimellisesti. Hän on opettanut iloitsemaan pienestä ja osoittanut sisukkuuden oikean merkityksen.

Toinen tyttäreni on jo näyttänyt minulle, minkälaista on kokea se “normaali” äitiysuran alku. Millaista on kuulla se ihan ensimmäinen parkaisu ja saada vastasyntynyt heti syliin. Nähdä vauvan availevan silmiään jo ensimmäisen elintuntinsa aikana, eikä vauvaa ympäröi meri piipittäviä laitteistoja, jotka pitäisivät hänet hengissä.

Ja millaista on tulla kotiin sairaalasta vauvan kanssa,
eikä kotiutua synnytyksen jälkeen sairaalasta ilman vauvaa.

blogatthehospital

Hän on täällä.

Ja isosiskonsa tavoin hän tulee opettamaan minulle enemmän, kuin mikään käymäni koulutuslaitos on ikinä onnistunut pääkoppaani tietoa ja kokemusta ujuttamaan.

Ystäväni, tavatkaa “Anna”. “Elsan” pikkusisko.


Well. I’m still totally out of words. Me, who even gets paid a little for what I write to the internet. My eyes swells up with tears every time I think about what we’ve got here, how lucky we are. I am a mother to two totally perfect girls, one of which has taught me so much about the value of life and to take every moment and a day as it comes and to enjoy it. The other has so far shown what it is like to have the “normal” start to the motherhood. Hear the first scream when she’s born, and then hear her making noises all throughout the day. Her demanding for food and learning, without peeping machines around her keeping her alive.

We are so lucky and happy to have both of them.

So friends, meet “Anna”, “Elsa’s” little sister.
rakkaudellam

Tagged , , , , , ,

44 thoughts on “Hän on täällä.

  1. Onnea niin paljon! Ihan koko perheelle!

    Vauvan laulu

    Mitähän kaikkea haaveilitte
    silloin kun minua odotitte?

    Jokaista ääntäni kuuntelitte,
    jokaista liikettä tervehditte,

    vaan mitä kaikkea haaveilitte
    kun minut lopulta tapasitte?

    – Tittamari Marttinen

  2. Onnea <3

    Tunteet oli itsellä ainakin aikamoisessa vuoristoradassa kun itse olin vastaavassa tilanteessa. Ensimmäinen erityislapsi ja sitten toinen ns. normaali synnytyskokemus ilman kriisejä. Yksi vahva tunne tuli alkuun toisen eheyttävän kokemuksen jälkeen, että saanko olla tästä onnellinen ja kiitollinen. Jotenkin hävetti ilo ja helpotus siitä että kaikki oli hyvin. Tuntui että se vei jotain pois minun ja erityislapsen väliltä. Että olisin pettänyt hänet kun olin onnellinen.

    Sitä joutui sanoittamaan itselleen monet kerrat, että saan olla helpottunut. Saan olla kiitollinen, onnellinen, ihan kaikesta elämästä ympärilläni.

    1. Tiedätkö Sanna, siis.. Suurkiitokset, että jaoit nämä ajatukset minun kanssani! Olen monta kertaa palannut kommenttiisi ja siitä tihkuvaa viisautta imien.. Kun olen jo nyt kokenut sitä samaa. Syyllisyyttä siitä onnesta, mitä nyt koen, yrittäen muistaa että SAAN olla onnellinen. Ettei se ole Elsalta mitenkään pois.. Kiitos <3 Kiitos! Kiitos. Enemmän kuin uskotkaan. Kiitos. <3

  3. Oi isosti onnea! ❤ Minulla tulee Elsa ja Anna nimistä heti mieleen Frozen elokuvan sisarukset. Onko nimet tälläiset tarkoituksella vai vahingolla? 🙂 mahtavaa vuoden alkua ja jatkoa teille!

    1. Suurkiitokset Juuli – ja kyllä, ihan tarkoituksella on bloginimet valittu Frozenin mukaan! 🙂 Elsan kun valitsin nimenä juuri sen takia, kun Elsa niin kovasti rakasti Frozenia katsella ja tunnisti kappaleita ja ja .. se vian tuntui luonnolliselta valinnalta jo silloin, ja mitä helpoimmalta tavalta valita myös sitten hänen uuden siskonsa nimi Frozenin mukaan myös.. 😀

  4. “Voi pikkuinen, en minä odota sinusta sydänkirurgia tai pankinjohtajaa. En haikaile jättimäistä pankkitiliä, luksuslukaalia Eirassa tai neljänkymmenenviiden jalan joutsenjollaa.

    Toivon osaksesi suurinta lahjaa ihmettä syvää, todellista rakkautta, ihmistä, jonka kanssa jakaa kaikki.

    Toivon sinulle lämmintä ja ymmärtävää ystävyyttä, että opit sanomaan sanat kiitos ja anteeksi.

    Toivon sinulle viisautta ja voimaa vaeltaa pelkojen ja pettymysten pimeilläkin poluilla, särkemättä sydäntäsi, unohtamatta uskoasi.

    Hyvää elämää sinulle pikkuinen.”

    -Sinikka Svärd, Kerron sinulle unelmista

    Onnea koko perheelle!!

    1. Voi Sannukka, kiitos, tämäkin niin ihana, oli ihan pakko kirjoittaa ylös muistiin – ihan varmasti joskus tulee käyttöön ja vähintään Annalle luen! <3

    1. Kiitos ihan hurjasti, ja eikö olekin! Niin paljon minua, olen jopa katsonut pari kertaa häntä että itseänikö minä tässä imetän.. Sellaisia kivoja keskiyön hämmentyneitä fiiliksiä.. XD

    1. Suurkiitokset <3 Ollaan kyllä nautittu, ja siis ihan mielettömän jännää tämä ihan uuteen persoonaan tutustuminen..! Ja sen kaiken seuraaminen, kun hän kaikkea opettelee...!

  5. Oi ihanaa, onnea paljon <3 Kyyneleet nousi silmiini kun tuota ensimäistä kuvaa katsoin, kaksi niin täydellistä lasta <3

Leave a Reply