Infoiskut

Keskosten päivä

keskostenpaiva

Tänään oli kansainvälinen keskosten päivä. Britanniassa Bliss juhlisti päivää “Anna hali” – teemalla, jolla halutaan muistaa vanhempia, joiden vauvat ovat teho-osastolla eivätkä he saa halata pientään jopa päiviin tai viikkoihin hoitojen yms. takia. Lontoossa järjestettiin hyväntekeväisyyskävelyä, ja Bliss järjesti myös valokuvauskilpailun, jossa aiheena oli vanhemmat halaamassa pientään teholla.

Suomessa Keskosvanhempien yhdistys Kevyt järjesti yhdessä Suomen Neonataalihoitajien ry:n kanssa Helsingissä brunssin, jonka aikana pidettiin myös luento keskoslasten motorisesta kehityksestä kuin myös infosessiot molemmista yhdistyksistä.

Itsellä ajatukset pyörivät vanhemmissa, jotka tälläkin hetkellä istuvat niiden keskoskaappien vieressä, pientään katsellen, kaikkien niiden laitteiden keskellä.. Ajattelen niitä muita vanhempia, jotka tapasin, ja pohdin mitä kaikkea he kaikki ovat kokeneet.. Miltä siitä siellä tapaamastani äidistä mahtaa tuntua päivittäin, kun toinen kaksosista selvisi ja toinen ei.. Ja miten onnekkaita me olemmekaan, kun tyttäremme voi näin hyvin ja on meidän kanssaan kotona. Kun se ei ollut eikä ole itsestäänselvyys!

Nämä pienet ovat sinnikkäitä, upeita taistelijoita. Kunhan vain me kaikki muistaisimme, aina, että elämä on lahja, ja “normaali” synnytys ja lapsen pitäminen siellä kohdun lämmöissä sinne laskettuun aikaan asti ei myöskään ole itsestäänselvyys, vaan joskus, yleensä vielä tuntemattomasta syystä, sattuukin lapsi tulemaan maailmaan vähän ennen aikojaan. EFCNI:n mukaan joka kymmenes vauva syntyy keskosena. Maailmanlaajuisesti.
Elämä yllättää, koska se pystyy.

Minä annoin Elsalle tänään vielä muutaman ekstrahalin, ihan vain kiittääkseeni.
Kiitos, että olet täällä.

Kuvassa keskoskaapissa majaileva Elsa pitelee sormestani, ikää 2 päivää.

Tagged , , , ,

4 thoughts on “Keskosten päivä

  1. Oon lukenut nyt suunnilleen sun koko blogin läpi. Todella mielenkiintoisesti olet osannut kertoa kaikista seikkailuistanne! Ei teitä helpolla ole päästetty, mutta eniten ihailen sitä, miten vahva ja positiivinen olet. Olet jotenkin sellainen, että vaikka mitä vastaan tulisi niin jatkat vain eteenpäin ja osaat nähdä kaikesta positiiviset puolet. Voi kumpa mullekin välittyisi jotain tuollaista sun rauhallisuutta ja sinnikkyyttä. Sellaista kaipaisin kovasti. Kiitos että kirjoitat tätä blogia!

    1. Oi, jos olisit tässä niin nyt saisit kuule ison ja lämpimän halin! Liikutuin tosi kovasti kommentistasi.. Juuri tästä saan myös voimaa, tunteen siitä että en ole yksin – ja että on OK tuntea itsensä välillä myös heikoksi.
      Kiitos.. Kiitos oikeasti. Ja ihana että nautit blogista! <3

Leave a Reply